Elämää eletään eteenpäin, mikä siinä on niin vaikeaa? Imurissa on tilanne päällä. Se on romaani itsensätyöllistäjästä, perheestä ja paheista. Se on kertomus, jossa ihmiset jumittaa ja kieli on vapaa. ‘Jos ei itse tiedä mitä se jotain on, joku toinen päättää, eikä se jotain ole välttämättä paras jotain sulle.’ Kristiinan elämän muuttaa yrittäjyys. Toimintasuunnitelmat ja deadlinen kauhu täyttävät päivät kotitoimistolla. Kevytyrittäminen ulottuu vapaa-ajalle: mies, lapset, sisko, äiti, ystävä ja naapurin koira eivät voi odottaa. Kristiina on nykyajan supernainen, joka hoitaa kodin ja lapset, alkoholismin ja superbakteerit. Itseään hän psyykkaa radikaalirehellisessä keskusteluryhmässä. Ja joskus tosi harvoin salaröökillä. Tunnit vyöryvät. Kristiina yrittää toteuttaa itseään, mutta elämä tulee väliin. Imuri tuijottaa. Anja Erämaja on runoilija, joka usein löytää itsensä eri taiteenlajien välimaastoista. Onnelliset ovat ne, jotka ovat nähneet Erämajan livenä esittämässä runojaan. Hänen ensimmäisen proosarunokokoelmansa Laulajan paperit (WSOY 2005) oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja Runeberg-palkinnon saajaksi ja viimeisin teos Ehkä liioittelen vähän (WSOY 2016) voitti Yleisradion Tanssiva karhu -palkinnon. Erämaja elää, kirjoittaa ja käveleskelee Helsingissä. Imuri on hänen ensimmäinen romaaninsa.
